Annika in The USA

Annika in The USA

lauantai 3. elokuuta 2013

USA, I'm coming soon!

image


4 päivää jäljellä lähtöön. Mitä olin vielä päivä sitten tehnyt USA:an lähdön suhteen? Vastaus: enpä paljon mitään. (Adapterin kyllä hankin eilen, kun iskä oli niin hyvällä tuulella, että oikein ehdotti, että mennäänpä nyt ostamaan se!)
Oon kuullut to do-listoista, oon lukenut kun monia muita vaihtareita jännittää, toiset on tehneet aikataulusuunnitelmia.. tuntuupa hölmöltä, kun mie vaan oon mennyt fiiliksen mukaan, eikä se fiilis tosiaan oo vielä hirveesti vaihtarivuoteen asti päässyt.
Vaikka en oo vielä lähtöä oikein fiilistellyt tai oikein suonut ajatuksia vaihtovuoteen, onhan se aika siistiä miettiä, että nyt kun kirjoitan tätä mökiltä keskeltä metsää ja muutaman päivän päästä seikkailen New Yorkissa.

2013-08-02 18.45.06-1


On mulla joitain suunnitelmia ennen lähtöä, mutta ne nyt ei sinänsä siihen liity, kun olisin joka tapauksessa lähtenyt pariksi päiväksi Savitaipaleelle, kun en ollut vielä sinne tänä kesänä kerennyt ja myös Stadin reissu tänäviikonloppuna olisi toteutunut, vaikken Jenkkilään lähtisikään. Okei, mökille ehkä lähdin vaan sen takia, kun tänne en tuu pääsemään pitkään aikaan. On myös kiva hengata täällä vielä kun ehtii iskän ja mun isovanhempien kanssa, ja tietenkin mun kahden kaverin Miran ja Helmin, jotka mukaan lähtivät.

Lähtöön valmistautuminen on ollut aika laiskaa. Äiti on lähinnä kertonut mulle ja oon lukenut toisten vaihtariblogeista, mitä mun vielä pitäisi tehdä. Pitäisi pakata, pitäisi siivota huone (haha paljosta vetoa niin huoneen siivous ei ainakaan mun toimesta tule toteutumaan?), pitäisi hankkia loput tuliaiset, pitäisi nähdä sitä ja sitä ja viettää aikaa niiden ja niiden kanssa.. Pitäisi tehdä vaikka ja mitä, mutta en jaksa stressata.

image

image

image

image


Oon ehkä myös nähnyt kavereita tavallista enemmän. Yleensä tarvitsen omaa rauhaa suhteellisen säännöllisesti, mutta viime aikoina on vaan tuntunut hyvältä olla ihmisten luona, siis mun rakkaiden, niiden kaikkein tärkeimpien. On tuntunut hyvältä lähteä illalla myöhään toimittamaan tyhjää ulos, nukkua jonkun vieressä.. Joten ehkä munkin mieli on alkanut jo vähän edes harhailla lähdössäkin. Totaalista tajuamista ei ole vielä tapahtunut. Koko lähtö tuntuu vielä aika absurdilta ja fiilis on sen suhteen rento.
Haluan vielä sanoa, että vaikka otan aika rennosti vaihtoonlähtemisen, ei se todellakaan johdu siitä, etten välittäisi mun läheisistä. Sen lisäksi, että olen vähän hölmö, etten tajua sitä vielä, johtuu se myös kai siitä, että yritän vältellä paniikkia ja muutenkin itkua. Yritän vältellä liikaa tunteilua ja ottaa asian neutraalisti. Mie rakastan mun läheisiä ihan älyttömästi ja ikävä tulee olemaan suuri, siis sitten kun se ekan kerran iskee, pelottaa jo ajatella, mutta siihen asti yritän olla ajattelematta asiaa. Toivottavasti myös mun rakkaat ymmärtää, etten ole välinpitämätön, vaan että tää on vaikea juttu mullekin ja yritän olla sen takia tekemättä lähdöstä yhtään vaikeampaa.

Mun paras ystävä Mira teki blogiinsa ihanan tekstin. Itkua pidätellen luin sen. Mutta koska tultiin tänne mökille pitämään kivaa, en itkenyt tai oikeastaan sanonut sanaakaan siitä.
Mietin vieläkin, mitä niin oikein olen tehnyt, että oon saanut mun elämään näin upeita ihmisiä? 

Ensimmäiset hyvästit on jo sanottu. "Ensi kesänä nähdään sitten, kymmenen kuukauden päästä. Muistathan meijän juhannussuunnitelmat?", sanoi yks mun hyvä ystävä. Mitä, puhutaanko myö ensi juhannuksesta?! Siis kuinka pitkäksi aikaa mie olinkaan rapakon toiselle puolen lähdössä?
Kun nyt on jätetty jo jäähyväisiä muutamien rakkaitten ihmisten kanssa, alkaa ehkä lähtö vähän konkretisoitua mullekin. Niinkuin jo äsken vähän puhuinkin, yhtäkään kyyneltä en ole lähdön takia vuodattanut. En vielä, itketään sitten myöhemmin.

image

image

image


Lentoliput tuli eilen ja ollaan juteltu mun kanssa lentävien vaihtareiden kanssa. Ihanaa kun ei tarvitse lentää yksin! Itseasiassa mulla on seuraa Salt Lake Cityynkin lentäessä. Hyvä niin, sillä oon aika sählä tollasissa jutuissa, niin kiva kun ei täydy yksin panikoida lentokentillä.

Ainiin! Oonhan mie yhden asian hoitanut todella lahjakkaasti. Oon koittanut välttää jet lagia jo pidemmän aikaan valvomalla todella myöhään, iskän sanoin "elänyt Amerikan aikaan". Eikös se olekin ihan hyvä juttu, että jotain olen saanut aikaan?

2013-08-02 00.26.58

image

SC20130802-011701


Ja nyt koska yritän olla kuin muut ja tartuin tuumasta toimeen, väsäsin nyt niitä hiton listoja!:D Miltäs näyttää? Joo siellä on jotain joidenkin mielestä outoja ja turhia juttuja, mutta nää kaikki on kyllä ihan tarpeellisia mulle XD
Tää kun tosiaan on mun ensimmäinen kerta, kun muutan pois perheen luota toiseen maahan ja toiseen maanosaan, niin voisko joku vähän valaista, mitä äärettömän tärkeää mun pitäisi vielä tehdä?:D Tai onko kellään mitään vinkkejä pakkaamiseen liittyen?

Mitä fiiliksiä muilla vaihtareilla? Onko muut alkaneet jo valmistautua "koitosta" varten?:)
Pakkaan varmaan maanantaina, joten silloin tai viimeistään tiistaina julkaisen sen postauksen mun pakkauksen tuloksesta! 

My feelings about exchange are still kind of relaxed. I don't want to worry about things too much. I just got my flight tickets yesterday. Maybe I should start packing or something? Okay, actually I've got quite much stuff to do before leaving. But I have time yet. I want to enjoy the last days without stress!
It's amazing to think that I'll be in NY after a couple of days because I'm right now hanging in our summer cottage middle of nowhere with my dad, grand parents and two friends. After four days I'll leave my family and friends to Finland and take a flight to the huge America. The most I still wait 10th of August when I'm gonna meet my new family!!

12 kommenttia:

emmmaa kirjoitti...

Mulla on vähän sama tilanne tossa lähdön valmistelussa :-D En oo jaksanu tehä oikeestaan mitään, ku aattelen vaa että kyllähän tässä on vielä aikaa :-D Sentään oon jo vähän miettiny mitä vois pakata, tommonen to do -lista vois kyllä olla hyvä!
Vietä mahtava vuosi! :-)

Annika kirjoitti...

Haha joo musta tuntuu ihan hölmöltä, kun muut samoihi aikoihi lähtevät tai jopa myöhemmin lähtevät on pakanneet ja kaikilla on listoja ja aikataulusuunnitelmia sun muuta ja mie vaa chillailen päivästä toiseen oottaen et asiat hoituu itsestään:D
Mahtavaa vaihtovuotta myös sulle!:)

tanja kirjoitti...

Huoneen siivoaminen ja pakkaaminen puuttuu, muuten alkaa olee aika valmista! Aika rennosti olen ottanut nämä päivät, ehkä mulle iskee sitten se lähtöpaniikki kun pitäisi nukkua :o hope not..

Annika kirjoitti...

Hyvä et oot jo ainakin melkein valmiina lähtöön, pakkaaminen tosi on vissii aika olennainen juttu!:p mie oon ihan varma että mul iskee lähtöpaniikki :D toivotaa et selvitää kuiteki jenkkilää!

Noora kirjoitti...

mua on nyt ekaa kertaa ruvennu pelottaa toi lähtö ja välil on sellassii fiiliksii etten haluiskaan lähtee... :D Heti ku sai noi sijoitustiedot ni oon ruvennu miettii kaikkee et mitä jos en tuu toimeen sen perheen kans, mitä jos en saa kavereita? :DD Toivottavasti tää on vaan väliaikasta ja innostus palaa takas :D

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä kirjoitus, itse muutin opiskelupaikkakunnalle toiselle puolelle Suomea yksin ja kaikki sukulaiset mukaanlukien poikaystävä. Itkin ihan hulluna mun söpöliinin perään, mut se on normaali vaihe - onneks voi tavata aina silloin tällöin.

Anonyymi kirjoitti...

Toivottavasti sulla tulee aivan mahtava vuosi! Btw, onko sun vanhemmat eronneet?

Elisa kirjoitti...

Sama fiilis mullakin, en jaksa stressata mistään, vaikka muista blogeista lukeekin päivittäin näistä to do-listoista ja itelläkin on lista mitä pitäis tehä :D Paljon kivempaa vaan relata :) Tosi kiva postaus!

Anonyymi kirjoitti...

Äiti vastaa ettei ole eronnut Annikan isästä...aviovuosia tuli just 20 vuotta ja tulevaisuutta yhdessä edessä kunnes kuolema meidät erottaa !

Annika kirjoitti...

Noora: Apua, tsemppii sulle! Kyllä se innostus vielä palaa =) Mulla on vähän jännä juttu kun en oo oikein innostunutkaan enkä kyllä kadukaan lähtöä tai ole peloissaan :D Otan aika chillisti vieläkin!

1. Anonyymi: Kiitos! Niinhän se ikävävaihe varmasti menee ohi! Sulla on hyvä kun pääset edes silloin tällöin näkemään rakkaita, Amerikasta on vähän vaikea koti-Suomeen tulla :D

2. Anonyymi: Kiitos, samaa toivon!:) Ei ole eronneet? :D

Elisa: Haha, mie jo aattelin et voisin pakata huomenna, kun tulee vähän kiire muuten xD Aika rento fiilis edelleen lähdön suhteen :D

Äiti: Niimpä niin!:)



Roosa kirjoitti...

Mä en oo vielä tehnyt paljookaan, oon alkanut pikkuhiljaa pakkaamaan huonetta, sillä en oo saanut lähtötietoja. Ei tunnu yhtään siltä, et lähtisin joten varmaan sen takii en ookkaan tehnyt enempää :D

Annika kirjoitti...

Ei se oo niin justiinsa, kyllähän sitä aikaa on!:D mun lähtö on kahden päivän päästä, enkä oo tehnyt juuri mitään xD ja vaikka mulla on ollut perhe tiedossa huhtikuusta asti, ei vieläkään tunnu, että olisin lähdössä mihinkään.
Toivottavasti saat pian sijoitustiedot!:) vähän jännää, kun sulla on Roosa mahdollisuus päätyä minne tahansa Amerikkaa!