Annika in The USA

Annika in The USA

torstai 15. elokuuta 2013

I love my life the way it is

Joko Suomessa kelit alkaa kääntymään syksyyn? No, täällä ei! Kuumaa on, mutta se ei oikeastaan haittaa edes mua, helteiden vihaajaa, koska ilma on niin kuiva, ettei tarvi hikoilla tai kärsiä inhottavasta kosteasta ilmasta niin kuin esim. New Yorkissa. Lisäksi kuumuutta helpottaa Rileyn yhden kaverin uima-allas, jossa chillailtiin yks päivä. Uskokaa tai älkää, mutta jopa mie oon ottanut aurinkoa ja vähän ehkä päivettynytkin (apua kaverit, saan varmaa melanooman ku oon ollu niin paljon ulkoon!!).
Rakastun tähän kaupunkiin koko ajan enemmän. Rakastan vuoria, jotka ympäröi kaikkea, rakastan kaupunkia, rakastan ihmisiä ja rakastan etenkin mun ihanaa host perhettä ja uutta kotia!


Oon asettunut jo nyt tänne ja koti tuntuu ihan oikeasti kodilta. Kaks aamua jaksoin pedata sängyn, mutta siihen taisi loppua mun vieraskoreus ja sänky on ollut sen jälkeen levällään haha.

Käytiin koululla host momin ja Rileyn kanssa rekisteröimässä mut maanantaina. Huhhuh, mikä prosessi se olikaan! Ensin mentiin yhteen luokkaan, jossa täytettiin jotain lappuja, käytiin jollain opon kaltaisella tyypillä näyttämässä niitä lappuja ja sen jälkeen sisko ja mum täytti jotain mun tietoja tietokoneelle. Sitten mentiin jonottamaan counselorille ja valittiin siellä mun aineet. Oon niin onnellinen, ettei mun tarvinnut ottaa matikkaa!! Otin siis astronomiaa (älkää kysykö miksxD), Language Artsia (vissii niiku perusäidinkieli), Creative writing, valokuvausta, tanssia, Usan yhteiskuntaoppia, Usan Historiaa ja Early Childhoodia (lastentarha, mitä lukiolaiset pitää, jeeee). Ton jälkeen mentiin ottaa mista year bookiin kuva sellasessa tyhmässä "paidassa". Otettiin kuviakin, mutten oikein edusta niissä kuvissa... Vielä ton jälkeen jonotettiin joku maksamaan joku koulumaksu ja vihdoin sen jälkeen päästiin lähtemään. Teen varmaan laajempaa postausta mun koulusta, kunhan nyt pääsen aloittamaan sen ensi keskiviikkona ja saan rutiineista kiinni. Mua jännittää hirveästi mennä kouluun, koska en tunne ketään. Kaikki oikeastaan muutamaa poikaa lukuunottamatta, jotka nähtiin nopeasti yhtenä päivänä, käyvät Olympusta, eli toista highschoolia ja mie meen Highlandiin. Mun host sisko Riley on siis myös Olympuksessa, et se vähän harmittaa meitä molempia, mut toisaalta joudumpahan ettimään "omiakin" kavereita, etten joudu ihan riippuvainen olemaan koko ajan Riristä!


Käytiin Rileyn kanssa shoppailemassa tiistaina City Greekissä. Ei käyty kuin kahdessa kaupassa, mutta kuten arvata saattaa, täällä ne kaupat on pikkusen isompia kuin Suomessa, joten saatiin kyllä shoppailtua tosi hyvin noissa. Mun piti lähteä etsimään pidempiä sortseja, kun mun koulussa dress code vaatii sellaisia, mutten löytänyt yhtiäkään. Niiden sijaan löysin kaikkea muuta haha. Täällä on muuten halvempaa kuin Suomessa!

Muuten tänne rapakon toiselle puolelle kuuluu tosi hyvää edelleen. Alan selviämään jo siitä pikku jet lagista, etten herää enää aamu seittemältä pirteänä ja sitten yheltätoista illalla nuoku väsyneenä. Ollaan hengattu paljon Rileyn kavereiden kanssa ja kaikki vaikuttaa oikein kivoilta. Naurattaa vaan aina, kun kerron olevani Suomesta, vastaus on aina sama "oh, that's so cool!!", ja todellisuudessa noi ei varmasti tiedä missä Suomi on. Ainiin, mun mielestä tällä hetkellä ehkä hauskinta on se, kun jenkit lukee vaikka jotain mun viestejä. Niiden suomi kuulostaa niin parhaalta!! :D
Oon myös tehnyt paljon asioita, mitä en Suomessa normaalisti tee. Saattaa kuulostaa ehkä hassulta, mutta kävin elämäni ensimmäisillä treffeillä, siis oikeasti treffeillä, eikä vaan hengailemassa, niin kuin Suomessa ainakin meillä päin tupataan tekemään. Käytiin myös "vaeltamassa", tai siis kipitettiin vähä ylemmäksi ja katseltiin maisemia (Salt Lake Cityn vuorilta näkee ehkä maailman hienoimman maiseman!) ja eilen tosiaan myös uiskenneltiin uima-altaalla, mitä ei kauheasti tapahdu mun suomielämässä. Rakastan mun elämää täällä, just sen takia, kun se on niin erilaista. Toisaalta rakastin mun elämää myös Suomessa, ehkä oon vaan hyvä sopeutumaan? :D
Toki joskus tulee hetkiä, kun englanti suoraan sanoen vituttaa ja kaikki nää muutokset toki väsyttää, mutta koska viimein oon tänne päässyt, en jaksa käyttää aikaa valittamiseen, kun on kaikkea kivaakin, mitä tehdä :)


Oon ihastunut meijän yhteen koiraan, Arnieen. Se on niin mahtava otus! Arnold tulee vähän väliä mun huoneeseen ja koska se kattoo aina niin söpösti lattialta, nostan sen mun sängylle ja köllötellää sitten yhessä tässä. Arnie on myös tosi hyvä malli tai siis sitä on niin kiva kuvata, kun laiskuutensa vuoksi se on helppo pitää paikallaan, toisin kuin esim. toinen koiramme Lucy!


Oon jo aika moneen otteeseen sanonut mun blogissa, että mun uusi perhe on ihan mahtava. Täytyy taas kerran todeta se, sillä yhtenä aamuna mom yllätti tekemällä aamupalaksi suomalaista pannukakkua! So cool!


7 kommenttia:

Minka kirjoitti...

kerro lisää niistä treffeistä? ;) ui vitsi tää on myös kyllä yks lempi blogeista ja rakastan kun kerrot asioista niin laajasti! ihanaa vuotta sulle :)

Anonyymi kirjoitti...

Tosi kiva kun postaat niin usein! Kirjotat tosi luontevasti ja hyvin joten postauksia on kiva lukea (:
Pidä hauskaa siellä ja kerro terveisiä sun hostveljelle ;)

Anonyymi kirjoitti...

Ihania nää sun postaukset! Ootko muuten siellä sun uudessa koulussa junior vai senior? :)

Annika kirjoitti...

Minka: Ihanaa, etta tykkaat ja kiitos sulle!:)<3 Hah, ne olis siis tuplatreffit ja hengailtiin kaverin talolla pelaten pingista ja kaytiin myos ajelemassa ja vuorilla :) Naa pojat taalla on oikeita herrasmiehia!:p

1. Anonyymi: Joo, mulla on hyvin aikaa postailla kun host sisko nukkuu aamuisin niin myohaan ja mie heraan edelleen aikasin :D Kiva kuulla, etta mun blogia on kiva lukea! Pidan varmasti ja kerron, haha!;D

2. Anonyymi: Ihanaa, etta pidat! Oon senior :)

Anonyymi kirjoitti...

monta vuotta riley o

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa kun jaksat olla näin aktiivinen ja sun tekstiä on kiva lukee! Tästä saa myös vähän kuvaa kun oon ite myös lähössä ens vuonna jenkkeihin vaihtoon :)

Annika kirjoitti...

1. Anonyymi: Riley on viela 17, pian 18 :)

2. Anonyymi: Kiva kun tykkaat! Tsemppia vaihtariprosessiin, se on aika rankka!:D