Annika in The USA

Annika in The USA
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Milla. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Milla. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Vine: Milla and Annika


Saatiin Millan kanssa hyvä idea ja tehtiin yhteinen account Vineen. Eli meidän toilailuja voi nyt seurailla sieltä nimellä 

Milla and Annika

Jenkkilä on sekottanut meijän päät, eikä ees tajuta, että tullaan vielä takaskin ja sit saadaan hävetä itteemme silmät päästä, mutta ei se mitään, se on sitten enskesän murhe :D:D




image

Tehtiin sinne jo omasta mielestämme hauskoi vinei et käykää kattoos XD

maanantai 7. lokakuuta 2013

Finnish dinner by Annika&Milla

Sain tosiaan mun lemppari cheerleaderin yökyläilemään perjantaina, kun Milla kiirehti Olympuksen pelistä meille. Ooteltiin Maylisin kanssa Milla ja meillä oli vaikka ja mitä suunnitelmia, mutta vaihteeksi ne eivät toteutuneet. On oikeasti ihme, jos sovitut jutut oikeasti tapahtuvat, eivätkä jää vain puheiden tasolle. Aluksi se oli aika uuvuttavaa, kun kerta toisensa jälkeen joutui pettymään. Nyt oon alkanut jo tottumaan, eikä noi kerrat tunnu enää maailmanlopulta. Sitä paitsi oli meillä kivaa vaihtareidenkin kesken, vaikka ei mitään erityistä tehtykään. Maylisin lähdettyä kotiinsa Milla jäi meille ja haettiinkin sitten pienen iltakävelyn yhteydessä jenkkityyliin Ben&Jerry'siä, sipsejä ja muuta hyvää. Tavanmukaisesti ostin Seven Eleveniltä jääkahvia, mikä on muuten hyvää ja halpaa!
Katottiin Millan kanssa jotain tosi outoa elokuvaa ja valvottiin aamuyöhön. Tällä kertaa nukuttiin alakerrassa, ja mie nukuin lattialla, kun matto on niin pehmeä!:D Host äiti oli kauhuissaan, kun vietin yöni lattialla.

Tuetaan rintasyopapotilaita! Boobies rule!



Aamulla heräiltiin ja tehtiin hyvää aamupalaa. Kuunneltiin musiikkia ja juotiin (pika)kahvia (hirveän makuista.. Minkäs voit täällä:D). Syötiin aamainen pihalla ja oli niin ihanan näköistä, kun noilla vuorilla on jo lunta, mutta täällä alempana on vielä lämpöistä. Puhuttiin paljon siitä, miten asiat olisi Suomessa ja kuinka paljon niitä juttuja nyt osaa arvostaa. Kaipaan tietenkin Suomea ja elämänhelppoutta siellä, mutta oon mie aika tosi onnellinen, että mulla on mahdollisuus olla täällä vuorien keskellä elämässä jenkkien keskellä.

Lauantaipäivä menikin kaupoilla Millan ja sen host äidin kanssa, kun metsästettiin aineksia mun ja Millan tekemään illalliseen. Käytiin sellaisessa pohjoismaalaisiakin juttuja myyvässä liikkessä, mutta ei sieltä kyllä paljon suomikamaa löytynyt. Fazerin sinistä oli mutta hintana oli jotain $8 niin päädyin vaan odottelemaan äidin seuraavaa lähtetystä.
Lauantai-illan vietin Levin kanssa. Hengailtiin vaan sen talolla pelaillen pingistä ja jutellen. Levi on yks harvoista mun tuntemista jenkeistä, kenen kanssa ei tarvitse pelätä, että suunnitelmat peruuntuisivat tai se ei pitäisi sanaansa. Sitä paitsi Levi on ehkä ainut jenkki, joka haukkuu Amerikkaa haha. Muiden mielestä tää on paras paikka maailmassa.


Sunnuntaina vähäisten yöunien jälkeen nukuin pommiin, kun meidän piti mennä Millan kanssa joogaan aamukymmeneltä. Heräsinkin vasta kun tää tyttö hyppi mun eessä huutaen mun nimeä, hehe. Ei ehditty sitten joogaan, mutta kerettiin myö jotain siellä salilla tekemään.
Iltapäivällä odotti meidän koitos, kun alettiin työstämään suomalaista päivällistä meidän host perheille. Koko iltapäivä tehtiin kolmen (oikeastaan neljän) ruokalajin dinneriä ja hommaa riitti. Tehtiin siis "tervetuliais"palaksi vai miksi lieksi tollaisia Lapin rieskoja, joiden päällä oli graavattua lohta ja tilliä. Alkuruuaksi oli perinteistä hernekeittoja, jakoi muuten niin paljon mielipiteitä, että osa tykkäsi ja osa nyrpisteli nenäänsä. Pääruuaksi piti olla silakkapihvejä, mutta kyseiset kalat oli järkyttävän kalliita täällä, niin etsittiin korvaava kala, minkä nimeä en nyt muista. Sen lisäksi oli perunamuusia ja porkkanaraastetta. Jälkiruuaksi oli vielä kunnon mustikkapiirakkaan vaniljakastikkeen kera. Tultiin siis kaikki tänne meille syömään. Meiltä oli paikalla mun host perhe ja Bradyn tyttöystävävä. Millan perheen mukana tuli myös hänen host siskonsa poikaystävä. Haluttiin siis tehdä tää ateria meijän hosteille, kun ne on pitäneet ja tulevat pitämään meistä niin hyvää huolta. Ne on aina meidän tukena ja on kyllä ehkä maailman parhaimmat isäntäperheet! Haluttiin kiittää meijän perheitä, kun ne on ottaneet meidät osaksi perheitään ja välittävät meistä niin paljon.
Sori ettei oo pääruuasta kuvaa, unohdettiin kuvata, vaikka muuten räpsittiinkin hirveästi kuvia keittiössä!

Hostit tykkäsivät ruuasta ja ennen kaikkea siitä, kun ylipäätänsä nähtiin vaivaa tän eteen. Muutkin vaihtarit, kannattaa ehottomasti tehdä dinner perheillenne!

Hiukseni ovat sitten kosteat, ei likaiset!

Nyt on takana tosi kiva viikonloppu ja fiilikset väsyneet, mutta onnelliset. Palat alkavat loksahdella paikoilleen ja oon löytänyt jonkunlaisen otteen tähän elämään täällä Amerikassakin. I'm doing good.

Jenkki puhumassa suomea-postausta joudutte vielä jonkun aikaa odottelemaan, mutta ajattelin tässä joku päivä julkaista postauksen typeristä lausahduksista, mitä oon täällä rapakon toisella puolen aina niin järkeviltä jenkeiltä kuullut. Miltä kuulostaisi? My day-postauksen toteutan heti, kun a) herään ajoissa, että ehdin kuvailla aamulla, b) hommaan jostain pienemman kameran käyttööni, kun en järkkäriä ala kantelemaan koulussa ja c) mulla on aikaa. My day-postaus on tulossa sekä arkipäivältä että viikonlopusta! Kysymyspostauksenkin järjestän kyllä, malttakaa :)

Terkkuja Suomeen!

tiistai 10. syyskuuta 2013

Football game, Gateway and State Fair


Ihana viikonloppu takana! Perjantaina olin elämäni ensimmäisessä jenkkifutispelissä, tosin oltiin kattomassa siskon koulun peliä. Tunnelma oli ihan huikea ja tuntui kuin olisi ollut leffassa. Ihan huippua!
Pelin jälkeen mentiin johonkin pippaloihin, missä olikin aika rutkasti porukkaa. Oon niin kateellinen, kun jenkit osaa ihan selvänä olla niin estottomia ja pitää hauskaa. Bileet tosin loppui jo puoli kahdeltatoista poliisien tuloon, mitä muuta voit oottaa Utahista :D Yhentoista aikaan tulee olla hiljaista ja jos ei ole, naapureista joku soittaa kytät, jotka tyhjentää talon. No oli meillä kuitenkin siihen asti kivaa!

IMG_20130906_202629


Lauantaina menin toisen Holladayssa asuvan suomalaisen vaihtarin Millan kanssa shoppailemaan Gatewayhin. Oli niin kivaa, että viihdyttiin siellä koko päivä. Aamulla, kun 11:00am lähdettiin, takaisin oltiin illalla 7:00pm.


Finlandia vodka in SLC?
Käytiin Millan kanssa syömässä siinä samassa ravintolassa, missä oltiin hostien kanssa maanantaina. Siitä raflasta tuli mun ihan ehdoton lemppari! Tavattiin siellä sattumalta eräät nuoret miehet, joista toinen kertoi veljensä asuvan Suomessa, ihan mieletön sattuma! Muutenkin herättiin Gatewaylla huomiota meijän puheella. Monet ihmetteli suomen kieltä ja englantiakin puhuessa meiltä kyseltiin aksentin perään :D


Oli niin ihanaa puhua Millan kanssa SUOMEA. Mulla on ollut mun omaa äidinkieltä ihan järjetön ikävä. On se vaan niin eri saada ilmaista itseää omalla kielellä kuin englantia sönköttäen. Tuntui myös hyvältä puhua ihmisen kanssa, kuka ymmärtää mun tunteet ja on samassa tilanteessa. Vaihtaria vaan on vaikea muiden ymmärtää.


Illalla lähdin vielä Millan ja sen kavereiden kanssa ulos ja meillä oli tosi hauskaa. Söin elämän ekan slurpeen ja käytiin ravintolassa, missä tilattiin soittamalla sellaisella lankapuhelimella ja sitten piti vielä itse hakea ruuat tiskiltä. Laiskoja tarjoilijoita?!
Tutustuin Millan kautta moniin ihmisiin, jotka tosin käyvät toista high schoolia. Kyllä mua suoraan sanottuna ärsyttää, että mie oon Highlandissa, vaikka kuulun Olympuksen alueeseen. Ja kaikki muut on Olympuksessa! Meillä on vielä eri aikaa siskon kanssa lomatkin, että sekin vielä. Kun siihen on vielä niin tyhmä syykin, tai siis ongelmahan on, ettei syytä ole pahemmin meille edes kerrottu. Yks ihminen vaan ei ilmeisesti halunnut mua Olympukseen.. Sanotaanko näin, että toisilla ongelmia host perheen kanssa, niin mulla aluevalvojan. Onneksi ei tarvitse olla sen kanssa pahemmin tekemisissä. En sitten tiiä voiko tästä tilanteesta valittaa kellekään.. En mie nyt enää voi tai haluakaan vaihtaa koulua, mutta ärsyttää kun kaikki olisi ollut sata kertaa helpompaa, kun olisin samassa koulussa muiden kanssa.

Sunnuntaina mentiin perheen kanssa Utah State Fairiin. Siellä nähtävää riitti! Katseltiin hienoa taidetta, maistoin jenkkiherkkuja, joita en ollut aiemmin ikinä syönyt, käytiin katsomassa vaikka millaisia eläimiä, mentiin vihannesnäyttelyyn ja katsottiin ihan todella hauskan miehen show, missä se jöngloorasi vaikka millä tavaroilla.
Illalla mentiin vielä kiinalaiseen syömään. Alan jo tykkäämään kiinalaisesta, vaikka tosi tulista se välillä onkin!

On kyl todella hehkee kuva musta. Pakko oli laittaa kun sisko on niin kaunis!

Täytyy vielä viikonloppupäivitysten lisäksi kertoa pari kivaa juttua tältä päivältä. Aamulla väsytti ja ärsytti olla koulussa, mutta mun päivänsuunnan muutti totaalisesti eräs poika ja hänen suloinen tekonsa. Tässä vähän pätkää meidän keskustelusta:

Guy: "So you are from Finland, right?"
Me: "Yes, I am"
Guy: "I need your help"
Me: "Okay, what I suppose to do?"
Guy: "I have a same class with one very cute Finnish girl and I'd like to ask her number in Finnish. Could you write for me to paper in Finnish: you're cute, can I have your number?"

Tässä kohtaa meikä oli ihan innoissan, että onko mun koulussa toinen suomivaihtari!!!

Me: "Whaat? What class do you have with her? What's her name?"
Guy:"Just some class. Can you just write that sentence here please?"
Me: "Okay"

Sit kirjotin paperille "olet söpö, saanko numerosi". Opeteltiin sitä hetken aikaa ja toivotin pojalle onnea samalla, kun ite mietin, miten löydän tän suomivaihtarin, kunnes poika jatkaa...

"Okay now, can I ask you a question?"

Tapitin vaa jätkää silmät suurin ja vasta nyt tajusin mitä se ajoi takaa. Aloin vaan hymyillä leveesti ja sanoin hiljaa "oh gosh".

Guy: "Olet söpö, saanko sinun numerosi?"

Arvatkaa annoinko numeron?;) Oikeesti toi oli söpöin tapa ikinä kysyä numeroa!

Olin yhtä hymyä koko päivän ja kerroin pari kaverille koulussa tosta. Toisen vaihtarin Maximin kaveri istui meijän kanssa lounaalla, ja kun kerroin ton niille, tää Maximin kaveri vaa oli, että "shut up, I don't wanna hear that if some other guy got your number". Haha, ihana XD Sit tääkin kysy mun numeroa, mut sanoin, että joutuu yrittämään vähän enemmän. No, sit sieltä tuli kehu mun silmistä, mut se nyt on aika kulunut juttu, että jäi poika tällä kertaa ilman numeroa haha.

Sitten vielä päivän lopuksi kävi yksi kiva juttu. Mulla on astronomiaa aina A-päivinä aamulla, kuten tänäänkin, ja siellä on yks poika, kenen oon huomannut katselevan mua silloin tällöin. Mun piti tänään mennä juttelemaan sille tunnin jälkeen, mutta vaihteeksi mun astronomian opettaja halusi jutella mun kanssa Suomesta, ni en sitten kerennyt. No kuitenkin tää kyseinen poika oli vaihtanut meijän language artsin tunnille, eli nähtiin taas vikoilla tunneilla. Koko tunnin tää jätkä katteli muhun päin ja hymyili välillä. Tunnin lopuksi tää poika tuli mun luo ja kävi juttelemaan. Hän kyseli peruskysymykset, kuten mistä oon ja kauan oon ollut Jenkeissä. Sitten poika sanoi, että, mun pitäis tekstata sille. Muka hölmönä kysyin siltä, että miten se mahtaisi onnistua. Poika otti mun puhelimen ja näppäili numeronsa ja sanoi lopuksi "laittamalla viestiä mun numeroon, se on tämä".

Oli tosi kiva, kun ihmisiä tuli juttelemaan mulle ja tollaset pienet huomionosoitukset kyllä piristää päivää!