Annika in The USA

Annika in The USA

perjantai 9. elokuuta 2013

I already miss you all

IMG_2435
IMG_2445
IMG_2447
IMG_2451
IMG_2453
IMG_2458
IMG_2471

Lentomatka sujui hyvin, koska suunnistamassa lentokentillä oli joku muu kuin mie. Lari vaan tiesi kaikesta kaiken ja myö kaks muuta vaan seurattiin perässä :D Olin niin helpottunut, kun ei tarvinnut lentää yksin! Toki seurankin kannalta, mutta myös siksi, että oon oikeasti niin ääliö tollasessa, multa kun tuntuu puuttuvan suuntavaisto kokonaan. Oli myös hyvä, kun pystyi vähän tukeutumaan toisiin ja ei tarvinnut yksin itkeskellä ja oli kiva jutella niitä näitä, meillä oli hauskaakin. Mulla oli kyllä ihan parasta seuraa!
Oon onnellinen, että oon vihdoin USA:ssa, mutta lentomatkalla tuli epätoivoisia hetkiä. Mun kavereiden tekemät kirjeet, kuvakirja, kalenteri, videot ja kuvat saivat mut purskahtamaan itkuun useaan otteeseen. Myös pikkusiskon tekemä soittolistalla mp3:n sai mut itkemään, vaikka se oli täynnä vaan bilebiisejä, kuten Partyshakeria yms! Itketti vaan, kun se oli just Jennan tekemä.
Tässä vähän tekstiä mun sen hetkisistä fiiliksistä Heathrown lentokentällä:

"Minkä meninkään tekemään! Täällä mie poraan Heathrown lentokentällä ja luen mun ystävien tekemiä kirjeitä ja kirjoja sekä vihkoa, johon kaikki toivotuksia laittoivat. Fiilikset ei ole just nyt tällä hetkellä ihan katossa. Oon onnellinen, että mie oon lähtemässä elämäni seikkailuun ja oon valmis vaihtovuoteen, kai. En vain osannut arvata, että ikävä iskisi jo tässä vaiheessa. Mulla on suunnaton ikävä kaikkia mun läheisiä ja nyt jotenkin alan tajuamaan, etten näe niitä kymmeneen kuukauteen. Pieni paniikki pääsi myös iskemään siitä, miten pärjään Amerikassa ilman mun rakkaita. Noi ihanat kirjeet ja muut tekstit auttaa mua muistamaan, että kyllä ne läheiset on siellä vielä mun vaihtovuoden jälkeenkin.
Mun matkaseura on aivan loistavaa. Oon niin ilonen, ettei mun tarvinnut lentää yksin. Tosin en tiedä, miten selvitään Annukan kanssa Salt Lake Cityyn, kun Lari ei olekaan sillä matkalla opastamassa meitä. Lari on ollut ihan ilmiömäinen lentokenttäsuunnistuksessa!
Toivottavasti nyt edes selviän New Yorkiin asti. Selvisi nimittäin, että mun API-ilmoituksessa on kuitenkin jotain pielessä. Apua, toivottavasti en joudu jonneen vankilaan!!"

Tosiaan ton ikävän lisäksi mulla oli toinenkin murhe. Pelkäsin hirveästi, etten pääse Amerikkaan, kun olin sählännyt jotain matkustusilmoituslomakkeen kanssa. Hienostihan maahantulo kuitenkin meni, eli tulevat vaihtarit, sitä ei kannata stressata!
Fiilikset kun saavuttiin vihdoin Nykiin, oli ainakin mulla tosi väsyneet vuorokauden matkustamisen jälkeen, mutta toisaalta niin onnelliset. Epätodellinen olo on kyllä edelleenkin. En ymmärrä vieläkään, että olen todella täällä Amerikassa!
Eilen New Yorkin aikaan yhdeltätoista illalla päästiin hotelliin ja puoleen yöhön mennessä saatiin huoneet, vaikka niissä pientä sekaannusta olikin. Hotelliin tultiin air trainilla ja pikkubussilla. Huoneen jaan täällä New Yorkissa mun kanssa matkustaneen Annukan ja ruotsalainen tytön Elinin kanssa.

Tää päivä ollaan vietetty ympäri New Yorkia ja huomenna jatkuu, mutta siitä lisää huomenna. Kaikki tuntuu sujuvan täällä hyvin, mutta ikävä on edelleen kavereita ja perhettä. Siitä huolimatta kyllä mie pärjään! Ainut hyvä asia muuten tossa pitkäkestosessa matkustamisessa oli se, ettei mulla ainakaan oo ollut mitään jet lagia.

Palaillaan huomenna Softlanding Camp-postauksella!

My trip to the USA went well. I'm still missing Finland and my friends and family but I'm okay. I'm not crying anymore and I know that they're in Finland, when I'll come back. Now I have to focus to enjoy my exchange year!
I came to Hilton Hotel with other exchange students on last evening, 7th of August. Today we were on sight seeing and shoping in New York. Tomorrow we are going to see new sights and make more shopings. I'm going to do a post of our Softlanding Camp in New York tomorrow!


ps. I really can't wait to see my new family!! 

6 kommenttia:

Outi kirjoitti...

Äää mäki varmaan tuun itkee koko matkan, mut onneks tiiän, et mulla on koti mihin palata ja jossai kaikki taas oottaa mua <3 ja mikä toi matkustusilmotusjuttu on? :D

Ella kirjoitti...

Onnea vaihtovuoteen, ite en koskaan pystyis lähtemään kun oon tällänen kotihiiri :D mut ihailen kaikkia jotka lähtee ja tulee kokemusta rikkaampina takasin, joten pidä hauskaa ja bloggaile niin paljon kun jaksat ja ehdit:) sun blogista on tullu yks ihan mun lemppari, vaikka löysinki tänne vasta muutama viikko sitten.

Anonyymi kirjoitti...

vau ihana blogi ! oot jotenki super sulonen ja ihanasti kirjotat ! toi murre<3:D ku ite oon helsingistä !nyt tsemiä vaihtovuoteen siitä tulee uskomatonta! olin tän kesän kesävaihtarina amerikassa kans ja se oli huikeeta miten se englanti kehitty ja tuli nii paljo uusii läheisiä ihmisiä!hyvin se menee<3 ja eikö oo ihanaa et on jotain jotai ikävöidä:) et oo yksin !nauti !

Sanni Sarin kirjoitti...

Lohduttavaa kuulla, että jollain muullakin vaihtarilla on koti-ikävää jo lähtövaihees. Mä kun en oo vielä ees lähteny ja pelkään jo koti-ikävää. Mut sama kun sullakin oon innoissani kuitenkin lähdöstä!

Anonyymi kirjoitti...

Hei ihana, suloinen Annika!
Oli etuoikeus tavata sinut, upea perheesi ja niin tasapainoinen ja fiksu Lari Helsinki-Vantaan lentokentällä keskiviikkona. Täällä luemme koko suvun ja ystävien kesken blogiasi. Antoisaa ja hyvää vaihtovuotta Sinulle!
T. Annukan vanhemmat ja sisarukset.

Annika kirjoitti...

Outi: Onnee matkaan, hyvin se menee! ja jos itkettää niin sit vaan itkee :) matkustusilmotus on joku ryhmille tarkotus ilmotus maahantulosta, mut meiltä sitä ei ainakaan kysytty tai katottu. Se siis täytetään netissä ja siihen tulee kyllä ohjeet exploriukselta!:)

Ella: Voi kiitos paljon!! Mie lupaan pitää hauskaa ja bloggailu on niin kivaa, että enköhän sitäkin kerkeä tekemään :)

1. Anonyymi: Kiitos sulle ihan älyttömästi, tuli hyvä mieli!=) Ja kiva jos murre ei ärsytä, jotku ei ehkä tykkää haha!:D oon varma, varsinkin nyt kun oon tavannu perheen (nää on super ihanii!!) et kaikki menee hyvin ja vuodest tulee varmast ihana. Kyllä mie tiiän et ne oottaa siellä kotisuomessa ja koitan nauttia joka hetkestä! Kiitos sulle kivasta kommentista <3

Sanni Sarin: Koti-ikävä on ihan normaalia ja itekin pelkäsin sitä, mutta nyt oon jo okei ku mulla on niin kivaa ja hyvä olla hostien luona Salt Lake Cityssä:) tsemppiä sulle lähtöön ja ihanaa vaihtovuotta!

2. Anonyymi: Vooi ei miten ihana kommentti! Oli kiva tavata myös teijät :) Kiitos paljon! <3