Annika in The USA

Annika in The USA

tiistai 15. lokakuuta 2013

Hanging out and hiking up

Kiitos ihan mahtavista kommenteista, mitä oon viime aikoina saanut! Bloggaaminen tuntuu paljon kivemmalta, kun siitä saa palautetta ja tietenkin positiivinen palaute piristää!:) Joskus ihana kommentti tuo hyvän mielen ja pelastaa huonon päivän, ihan oikeasti. Oon älyttömän iloinen, että mun blogi on saanut muita nuoria innostumaan vaihtovuodesta, antanut tukea muille vaihtareille ja viihdyttänyt ihmisiä. Vaihtariblogi on samaan aikaan kuin terapiaa itselle, väylä Suomeen ja paikka minne purkaa tuntemuksiaan, mutta mulle on myös tärkeää, että lukijat tykkäävät. Tulee onnistunut fiilis, kun joku antaa kehuja. Tietenkin kritiikkiä otan enemmän kuin mielelläni vastaan, on ilo kehittää blogia ja tehdä sellaisia postauksia, mistä lukijatkin pitävät. Kommentit ja kaikenlainen yhteydenpito on mun mielestä enemmän kuin hienoa! Mulle saa laittaa sähköpostia, kikkailla, laittaa kysymyksiä Askiin ja tänne sekä tulla juttelemaan vaikka Faceen. Tykkään enemmän kuin mieluusti jutella vaihtarijutuista ja muistakin!


Taas mukava viikonloppu takana. Perjantaina siivosin mun huoneen, se kun on ollut vähän sotkunen nyt viikon verran, kun on yksinkertaisesti ollut niin kiirettä, että vähäiset kotona-oloaikani oon käyttänyt vaan nukkumiseen. Nyt sen sitten siivosin, kun host äiti vähän muistutti asiasta. Vaatii muuten totuttelua tällänen, että vanhemmat täällä kontrolloi niin paljon enemmän kuin Suomessa. En siis sano, että mun perheessä täällä olisi mitään vikaa, päinvastoin, mulla on ihan parhaat ja rakastavat hostit, mutta tavat on täällä vaan erit. Vanhemmat muistuttaa läksyistä, huoneen siivouksesta, on kotiintuloajat ja muutenkin tuntuu, että mun elämä täällä toisinaan on samanlaista kuin joskus 14-vuotiaana :D Kukaan ei saa kuitenkaan ymmärtää väärin! Nautin kyllä olostani täällä!
Perjantaina hengasin Maylisin kanssa ja käytiin koulun Tail Gatessa. Tavattiin siellä jotain tyyppejä ja vitsi tulin iloiseksi, kun Nenon (tyttö saksan tunnilta) kaveri luuli mua amerikkalaiseksi, kun puhuin niin hyvää englantia! Se ajatteli, että oon jostain pohjoisemmista osavaltioista, kun ei tunnistanut kun aksenttia. Se antoi ainakin itsevarmuutta englannin puhumiseen. En mie vissiin niin huono ookaan, hah.
Perjantaina käytiin myös syömässä Maylisin welcoming-perheen kanssa, kun toi oli vika ilta Maylisilla niiden kanssa, kun se sai just oikean host perheen. Loppuilta vaan chillattiin meidän luona, kun vaihteeksi suunnitelmat peruuntuivat. Täällä on ihme, jos ihmiset tarkoittaa mitä sanoo..

Mun mielesta toi sumu on siistin nakoista!

Lauantaiaamuna käytiin Millan kanssa salilla. Host äiti oli järkyttynyt, kun olin hereillä jo kahdeksan jälkeen. Ei oo mitenkään hirveen tavanomaista multa. Muutoin lauantaipäivä meni aika rentoillen ja skypetellen suomi-ihmisten kanssa. Nukuin univelkoja pois ja illalla hengasin Levin kanssa. Ei mitenkään ihmeellinen päivä.


Super cool luola
Huomatkaa mun kivat punaset posket ja on tosi kiva et naytan kaljulta..
Sunnuntaina nukuin pitkään ja melkein heti herättyäni lähdetiin vuorille patikoimaan host siskojeni Annikan ja Rileyn, host veljeni Bradyn ja Annikan poikaystävän Chadin ja kaverin Clayn kanssa. Lisäksi otettiin Arnie ja Ziggy mukaan. Meillä oli tosi kivaa, mutta täytyy kyllä sanoa, että oli rankkaa. Toi oli mun eka hiking ja siltä se tuntuikin mun keuhkoissa. Yskin vähän vieläkin! Altitude oli sen verran korkea, että hengittäminen oli toisinaan hankalaa, mutta kyllä siitäkin selvittiin. Oon ylpeä, että jaksoin koko matkan. Tuolla oli tosi upean näköistä ja jotkut näkymät toi mulle mieleen Suomen metsät. Etenkin kun alkoi sataa, tuntui ihan kuin olisin Suomessa haha. Täällä kun ei ole satanut mitenkään hirveän usein.
Läpimärkoinä palattiin kotiin ja alettiin porukalla kokkaamaan illallista. Syotiin sitten family dinner, niin kuin joka sunnuntai ja sen jälkeen vaan hengattiin yhdessä jutellen niitä näitä. Tykkään tästä perhekeskeisyydestä ja yhdessäolosta tosi paljon. Mun suomiperheenkin pitäisi ottaa sunnuntai-illallinen tavaksi, viimeistään sitten, kun palaan! Perheen merkityksen olen oikeasti tajunnut vasta täällä. Arvostan mun perhettä sata kertaa enemmän nykyään. Host perheeni on opettanut mulle paljon perheen tärkeydestä ja antanut mulle hirveän paljon rakkautta. On onni kuulua näin hienoon perheeseen.

Ziggy

Tänään oon vaan ollut kotona, kun aamulla heräsin hirveään päänsärkyyn jo yli tunnin ennen herätystä. Muistutti kovasti yhtä juhlimista seuraavaa olotilaa.. (Ei kuitenkaan nyt ollut se kyseessä haha:D). Ei auttanut edes lääkkeet tohon pääkipuun, joten jäin momin kehotuksesta kotiin. Oon nyt vaan lepäillyt, epätoivoisesti etsinyt Salkkareita netistä, kun sivu, josta ne ennen katsoin ei toimikaan ja täyttänyt Aspectin kuukausittaista tiedotetta (en nyt yhtään keksi fiksua suomenkielistä sanaa?). Nyt olo on jo parempi ja huomenna kutsuu taas koulu ja muu arki! Tällä viikolla pitäisi hommata mulle laskettelukamppeet, käydä teettämässä kuvia, ehtiä salille kaiken kiireen keskellä ja suunnitella host siskon synttärilahjaa. Lisäksi meillä alkaa keskiviikkona syysloma ja saan tänne meille Salt Lake Cityyn kaverin muutamaksi päiväksi ja torstaina sekä perjantaina olisi tarkoitus nähdä vähän lisää tuttuja! Kiva viikko tulossa!

En ollu aina vikana haha, jain vaan aina ottamaan kuvia!

Ratkaisin nyt sen kameraongelmankin My Day-postauksen suhteen. Milla lupasi lainata mulle omaa pokkariaan, jota voin sitten kuljetella mukanani ja kuvailla sillä päiväni sisältoa. Nyt pitää vaan joku ilta käydä oikeasti ajoissa nukkumaan, että herään aikaisin kuvailemaan aamua. Yleensä meinaan juoksen ympäri kämppää samaan aikaan laittautuen, pakaten koululaukkua, pesten hampaita ja vielä kiiruhtaessa autoon nappaan vain omenan mukaan. Noina aamuina ei kauheammin ehdi kuvailemaan, kun pitää vain yrittää ehtiä host dadin kyytiin ja kouluun. Lupaan, että My Day-postaus tulee kuukauden sisällä sekä arkipäivästä että viikonlopusta!

perjantai 11. lokakuuta 2013

"Stupid American boy!"

Otsikko tulee yhdestä mielenkiintoisesta keskustelusta, kun hengattiin yks päivä Levin kanssa ja näin hänen huoneessaan Eiffel-torni koristeen, Kysyin sitten läpällä pojalta, että tietääkö hän, missä kyseinen nähtävyys sijaitsee ja sain vastaukseksi hölmistyneen ilmeen ja jotain muminaa "I'm not sure. Where is Eiffel Tower?". Sanoin tässä kohtaa ton otsikossa olevan lauseen ja koska mun aksentti on näiden mielestä todella "cute" (toisin sanoen kuulostan idiootilta.....), on tää poika siitä lähtien hokenut tota YLIKOROSTETULLA mukamas mun aksentilla...

Mutta siis asiaan. Mua jaksaa edelleen huvittaa joidenkin jenkkien tietämättömyys asioista ja erityisesti maailmasta Amerikan ulkopuolella :D Tässä vähän kysymyksiä, minkä jälkeen en oo tiennyt, pitäiskö itkeä vai nauraa:

Asuuko jotkut iglussa Suomessa? Asutko sinä sellaisessa?
(Juu, ei meiltä muita löydykään kuin igluja. Kerros-, rivi- ja omakoti-igluja!)

My home....
Linkki kuvaan
Oletko ennen ottanut aurinkoa?
(En toki, eihän aurinko Suomeen paista...)

Onko Suomessa aina talvi?
(Tietenkin, aina hytistään karvalakit päässä ja nutut päällä hyisessä ilmassa pilkkimässä, ja tietenkin palataan sitten niihin meidän igluihin.. Tämä kysymys on kysytty multa tosi monta kertaa!)

Missä Eiffel-torni on?
("Stupid American boy!")


Pussaako pojat tyttöjä Suomessa?
(Eikun me pussataan niitä..)

Onko teillä kännyköitä Suomessa?
(Ei tietenkään ole, kun Nokiakin vietiin!)

Onko teillä internettiä Suomessa?
(Ei, kun kaikki teknologia kiertää visusti Suomen maan)

Voitteko tehdä Suomessa mitä haluutte vai rajotetaanko teitä?
(En nyt ihan ymmärtänyt tätä kysymystä, siis mikä rajottaisi?)

Siis mitä te koulussa teette, jos teillä ei ole tansseja, klubeja tai urheilujoukkueita?
(Opiskellaan..)

Oletko ikinä ennen maistanut jäätelöä?
(En, kun meillä on koko ajan niin kylmä, että syödään lunta jäätelön sijasta)

This is how we do it..... NOT
Linkki kuvaan

Onko Suomi se paikka, missä on jääkarhuja?
(Joo, close enough, Pohjois-Navalta niitä löytyy, mutta kyllähän niitä arktiseen Suomeenkin välillä eksyy..)


Miten sun kotikaupungissa ei voi olla vuoria?
(Aa, koska Utahissa on vuoria, niin joka paikassa on?)

Missä osavaltiossa Finland on?
(Dumbass....)



Tiedätkö yhtäkään amerikkalaista elokuvaa?
(Amerikkalaisia elokuviahan ei näytetä missää muualla kuin täällä Amerikassa.. Eiku joo, kaikkialla muualla niitä näytetään, muttei Suomessa, kun eihän meillä ole kännyköitä tai internettiäkään!)

Tiedätkö, kuka on Demi Moore?
(Tiedätkö itse?)

Siis ettekö te puhukaan englantia Suomessa? Luulin, että Euroopassa puhutaan vaan englantia, saksaa tai espanjaa.
(Jos nyt tarkkoja ollaan, niin puhun noista jokaista. Mutta joo, on meillä reilulla viidellä miljoonalla ihan oma kielikin)



Miksi te opiskelette englantia, kun ootte suomalaisia? Mekin ollaan amerikkalaisia ja ei opiskella kuin amerik.. Siis englantia.
(Vai meinasit sanoa puhuvasi amerikkaa.. pahinta on, ettet ole edes ainoa, joka on sanout/meinannut sanoa noin..)

Miten niin amerikkalainen high school on helppoa?
(Miten niin?! Kysytkin..)

Kuka olet? Siis mikä on nimesi? Siis miksikä sua kutsutaan? Ymmärsitkö, mitä tarkoitan?
(Kyllä, kahdeksan vuotta englantia opiskelleena ei tullut vielä selväksi mitä tarkoitit)

Miten voit osata kuutta kieltä? Oletko joku nero?
(Joo, olen. Kaikki suomalaiset on.)

Onko englanti vaikein kieli maailmassa?
(Juu on, eiku..)

Tunnetko ikinä kylmyyttä, kun siellä Suomessa olet tottunut kylmyyteen?
(En, mulla on sellainen suomalaisten erityisgeeni, etten palele koskaan, kun Suomessa on aina jäätävän hyytävää)


Onko teillä popcornia Suomessa?
(Eikun me syödään leffassa kynsiä)

Tiedätkö kuka on Nicki Minaj?
(Kysytkö tosissasi?)

Wow, miten voit tietää Carly Rae Jepsenin Call me Mayben? Sehän on amerikkalainen.
(Eihän sitä vingutettukaan lievästi sanottuna ärsyyntymiseen asti radiossa aikanaan....)

Eikö jogurtti ole tehty juustosta?
(On, ja juusto on pala kuuta..)

                                                                Linkki kuvaan

Juhlitteko Thanks Givingiä Suomessa?
(Tätä on kysytty USEIN)

Tiedätkö, mitä rap-musiikki on?
(En, vain Jenkkilässä räpätään)

Onko Suomessa oikeasti poroja?! Luulin, että ne on satuolentoja.
(Rakas Cecini on elänyt koko elämänsä pimennossa..)

It's a real!
Linkki kuvaan

Näkeekö Suomessa ikinä täysikuuta?
(Ei, kun sekään ei halua näyttäytyä suomalaisille auringon tapaan.. Hitsi)

Eikö Suomi kuulu Ruotsiin? Niin, tiedän, että se on maa, mutta eikö se ole osa Ruotsia?
(Oli joo satoja vuosia sitten.. Suomi ei liity millään lailla Ruotsiin nykyään, muistakin!!!)

Miksei maailmassa käytetä vaan kaikkialla dollareita? Olisi niin paljon helpompaa! Muutenkin kaikki maat voisivat olla vaikka Amerikkaa, niin kaikki helpottuisi.
(Dollareilla taitaa mennä vielä huonommin kuin euroilla.. Ja huh, maailma täynnä jenkkejä)

Ai, onko Amerikalla sotia jossain?
(Ei, eikun mihinhän ne teidän rahat on menneet?)

Yhdysvaltoja kohdanneesta Hallituksen Shutdownista on riittänyt juttua:
"Miksei hallitus pelasta vaan taloutta painamalla lisää rahaa"?.


Tosiaan mie oon selittänyt usealle jenkille mikä se shutdown on ja mistä se johtuu..

Sitten nää ei kyllä tajua yhtään sarkasmia, host veli esim meinasi alkaa selittämään mulle mikä on ilmastointi kun sanoin läpällä, että ei toki meillä oo niitä Suomessa. Aina, jos sanoo jotain sarkastisesti, pitää heittää loppuun "just kidding" tai muuta vastaavaa, et menee perille, etten oo tosissani.
On myös hassua, kun jotkut luulee etten osaa englantia tai ymmärrä mitään, ni jotkut puhuu mulle todella hitaasti XD Kerran yhet siskon kaverit puhu musta kauan aikaa ja sitten avasin suun johonkin kohtaan, ni johan loksahti suut auki.

Älkää nyt kukaan ottako liian tosissaan tätä postausta :D En halua yleistää, enkä leimata ketään tyhmäksi. Sitä paitsi rakastan jenkkejä, kuten mun ihanaa Usa-perhettä ja kavereita (joiden suusta monet noista ylläolevista lauseista on, hehe), enkä halua haukkua ketään, mutta joskus mietin, minne jotkut on hukanneet yleissivistyksen. Halusin jakaa teidänkin kanssanne nämä hulvattomat aivoitukset, jotka nyt sattuu olemaan jenkkien suusta..

Laitetaan nyt pari kuvaa Suomen outouksista, ettei kelleen tule paha mieli. Ollaanhan mekin aika outoa sakkia kielinemme ja tapoinemme :D

maanantai 7. lokakuuta 2013

Finnish dinner by Annika&Milla

Sain tosiaan mun lemppari cheerleaderin yökyläilemään perjantaina, kun Milla kiirehti Olympuksen pelistä meille. Ooteltiin Maylisin kanssa Milla ja meillä oli vaikka ja mitä suunnitelmia, mutta vaihteeksi ne eivät toteutuneet. On oikeasti ihme, jos sovitut jutut oikeasti tapahtuvat, eivätkä jää vain puheiden tasolle. Aluksi se oli aika uuvuttavaa, kun kerta toisensa jälkeen joutui pettymään. Nyt oon alkanut jo tottumaan, eikä noi kerrat tunnu enää maailmanlopulta. Sitä paitsi oli meillä kivaa vaihtareidenkin kesken, vaikka ei mitään erityistä tehtykään. Maylisin lähdettyä kotiinsa Milla jäi meille ja haettiinkin sitten pienen iltakävelyn yhteydessä jenkkityyliin Ben&Jerry'siä, sipsejä ja muuta hyvää. Tavanmukaisesti ostin Seven Eleveniltä jääkahvia, mikä on muuten hyvää ja halpaa!
Katottiin Millan kanssa jotain tosi outoa elokuvaa ja valvottiin aamuyöhön. Tällä kertaa nukuttiin alakerrassa, ja mie nukuin lattialla, kun matto on niin pehmeä!:D Host äiti oli kauhuissaan, kun vietin yöni lattialla.

Tuetaan rintasyopapotilaita! Boobies rule!



Aamulla heräiltiin ja tehtiin hyvää aamupalaa. Kuunneltiin musiikkia ja juotiin (pika)kahvia (hirveän makuista.. Minkäs voit täällä:D). Syötiin aamainen pihalla ja oli niin ihanan näköistä, kun noilla vuorilla on jo lunta, mutta täällä alempana on vielä lämpöistä. Puhuttiin paljon siitä, miten asiat olisi Suomessa ja kuinka paljon niitä juttuja nyt osaa arvostaa. Kaipaan tietenkin Suomea ja elämänhelppoutta siellä, mutta oon mie aika tosi onnellinen, että mulla on mahdollisuus olla täällä vuorien keskellä elämässä jenkkien keskellä.

Lauantaipäivä menikin kaupoilla Millan ja sen host äidin kanssa, kun metsästettiin aineksia mun ja Millan tekemään illalliseen. Käytiin sellaisessa pohjoismaalaisiakin juttuja myyvässä liikkessä, mutta ei sieltä kyllä paljon suomikamaa löytynyt. Fazerin sinistä oli mutta hintana oli jotain $8 niin päädyin vaan odottelemaan äidin seuraavaa lähtetystä.
Lauantai-illan vietin Levin kanssa. Hengailtiin vaan sen talolla pelaillen pingistä ja jutellen. Levi on yks harvoista mun tuntemista jenkeistä, kenen kanssa ei tarvitse pelätä, että suunnitelmat peruuntuisivat tai se ei pitäisi sanaansa. Sitä paitsi Levi on ehkä ainut jenkki, joka haukkuu Amerikkaa haha. Muiden mielestä tää on paras paikka maailmassa.


Sunnuntaina vähäisten yöunien jälkeen nukuin pommiin, kun meidän piti mennä Millan kanssa joogaan aamukymmeneltä. Heräsinkin vasta kun tää tyttö hyppi mun eessä huutaen mun nimeä, hehe. Ei ehditty sitten joogaan, mutta kerettiin myö jotain siellä salilla tekemään.
Iltapäivällä odotti meidän koitos, kun alettiin työstämään suomalaista päivällistä meidän host perheille. Koko iltapäivä tehtiin kolmen (oikeastaan neljän) ruokalajin dinneriä ja hommaa riitti. Tehtiin siis "tervetuliais"palaksi vai miksi lieksi tollaisia Lapin rieskoja, joiden päällä oli graavattua lohta ja tilliä. Alkuruuaksi oli perinteistä hernekeittoja, jakoi muuten niin paljon mielipiteitä, että osa tykkäsi ja osa nyrpisteli nenäänsä. Pääruuaksi piti olla silakkapihvejä, mutta kyseiset kalat oli järkyttävän kalliita täällä, niin etsittiin korvaava kala, minkä nimeä en nyt muista. Sen lisäksi oli perunamuusia ja porkkanaraastetta. Jälkiruuaksi oli vielä kunnon mustikkapiirakkaan vaniljakastikkeen kera. Tultiin siis kaikki tänne meille syömään. Meiltä oli paikalla mun host perhe ja Bradyn tyttöystävävä. Millan perheen mukana tuli myös hänen host siskonsa poikaystävä. Haluttiin siis tehdä tää ateria meijän hosteille, kun ne on pitäneet ja tulevat pitämään meistä niin hyvää huolta. Ne on aina meidän tukena ja on kyllä ehkä maailman parhaimmat isäntäperheet! Haluttiin kiittää meijän perheitä, kun ne on ottaneet meidät osaksi perheitään ja välittävät meistä niin paljon.
Sori ettei oo pääruuasta kuvaa, unohdettiin kuvata, vaikka muuten räpsittiinkin hirveästi kuvia keittiössä!

Hostit tykkäsivät ruuasta ja ennen kaikkea siitä, kun ylipäätänsä nähtiin vaivaa tän eteen. Muutkin vaihtarit, kannattaa ehottomasti tehdä dinner perheillenne!

Hiukseni ovat sitten kosteat, ei likaiset!

Nyt on takana tosi kiva viikonloppu ja fiilikset väsyneet, mutta onnelliset. Palat alkavat loksahdella paikoilleen ja oon löytänyt jonkunlaisen otteen tähän elämään täällä Amerikassakin. I'm doing good.

Jenkki puhumassa suomea-postausta joudutte vielä jonkun aikaa odottelemaan, mutta ajattelin tässä joku päivä julkaista postauksen typeristä lausahduksista, mitä oon täällä rapakon toisella puolen aina niin järkeviltä jenkeiltä kuullut. Miltä kuulostaisi? My day-postauksen toteutan heti, kun a) herään ajoissa, että ehdin kuvailla aamulla, b) hommaan jostain pienemman kameran käyttööni, kun en järkkäriä ala kantelemaan koulussa ja c) mulla on aikaa. My day-postaus on tulossa sekä arkipäivältä että viikonlopusta! Kysymyspostauksenkin järjestän kyllä, malttakaa :)

Terkkuja Suomeen!