Annika in The USA

Annika in The USA

perjantai 27. syyskuuta 2013

Turn your cants into cans and your dreams into plans




Eilisen minipostauksen jälkeen nyt tulee ihan pitkää stooria lähiaikojen tapahtumista. Viime viikonloppu oli niin ihana, etten voi kuin hymyillä idiootin näköisesti ja olla onnellinen! Perjantaina mentiin Highlandin football peliin ja oli tosi kivaa. Mulla meinasi kyllä tulla kiire, kun skypettelin vaan rauhassa Miran kanssa ilman ajankulun tajuamista ja yhtäkkiä pitikin 20 minuutissa hoitaa suihkussa käyminen, laittautuminen ja vielä hakea ranskalainen vaihtari meille! Onneksi mun ihana mom sitten haki Maylisin mun vanhemman host siskon kanssa ja miekin ehdin laittaa itseni ihmisen näköiseksi. Peliin mentiin Cecin ja sen veljen kanssa. Tavattiin siellä myös muita vaihtareita ja jotain Cecin kavereita.
Pelattiin East High Schoolia vastaan (meijän koulun pahin vihollinen) ja jotkut High School Musical fanit tajuaakin tässä kohtaa sen olevan se koulu, missä kyseiset leffat on kuvattu. Oli aika siistiä kävellä Eastin takapihan poikki ja katsella ruokalaan ikkunasta ajatellen, että tuolla mun lapsuuden idoli Zac Efron lauleskeli Vanessa Hudgensin kanssa!
Vaikka oon hehkuttanut jenkkikoulujen high school spiritiä, oli tuolla pelissä ihan omaa luokkaansa. Peli oli Eastin Homecoming-game, joten siihen oli todellakin panostettu. Katsojia oli molemmilla kouluilla ihan hurjan paljon ja kaikki vaan huusi, kiljui, hyppi ja kannusti omaa joukkuettaan, huikeeta! Meille meinasi itseasiassa käydä hassusti, kun etsittiin tietä vieraskatsomoon ja seikkailtiin sitten jossain Eastin oppilaitten joukossa ja ne ei hirveesti tykännyt ni meinattiin sitten saada sprayta päällemme :D Pelin jälkeen oli myös ilotulitus.
Highland hävisi tällä kertaa, mutta silti koko koulu kannusti futisjoukkuetta ihan loppuun asti. Pelin jälkeen oli suunsoittamista ja huutelua puolin ja toisin, kaikki puolusti meijän joukkuetta vaikka turpaan tuli oikein kunnolla, olisko ollut 29-7. No, tällä viikolla on meijän Homecoming-peli, joten toivottavasti sitten voitetaan! Let's go Highland, let's go!

IMG_20130920_194651

Pelin jälkeen mentiin hengaamaan Cecin luo parin kaverin kanssa. Vaikkei myö tehty siellä oikein mitään erikoista, mulla oli silti kivaa koko ajan. Oon alkanut saamaan omaa luonnettani takaisin ja oon itsevarmempi. Oli ihanaa vaan hengata rennosti ja viettää perjantai-iltaa. Niitä ihmisiä katsoessa tuli tunne, että hei mulla on kavereita.
Cecillä oli myös kahvinkeitin ja pääsin siis ekaa kertaa yli kuukauteen juomaan kunnon keittimessä keitettyä kahvia. Olin niin suunnattoman iloinen, kun näin heillä ton kapistuksen ja todella maltillisena ihmisenä keitinkin sitten 10 kuppia kerralla. En juonut itse kuin kuusi..

IMG_20130920_225910

Lauantaina oli herätys kahdeksalta, puoli ysiltä kuitenkin vasta nousin. Yhdeksän jälkeen lähdettiin mun perheen kanssa Farmer's Marketiin. Ne on sellaset maalaismarkkinat, jotka tosin järjestetään kaupungilla. Myytävänä oli koruja, vaatteita, käsitöitä, koriste-esineitä, ruokaa, hedelmiä ja vihanneksia sekä kaikenlaista krääsää. Itse en ostanut sieltä kuin yhden pienen jutun mun rakkaalle pikkusiskolle. Oli muuten hyvä, kun siellä sai maistella kaikkia hedelmiä, kun en ollut aamupalaakaan ehtinyt syömään!
Markkinoiden jälkeen mentiin käymään host äidin äidin haudalla viemässä kukkia, kun hänellä olisi ollut lauantaina syntymäpäivä. Hautausmaat on täällä aika erilaisia kuin Suomessa. Hautakivien sijaan täällä on laatat maassa, mihin on kaiverrettu vainajan nimi.
Käytiin lauantaina mumin ja siskojen kanssa syömässä sellaisessa hassussa ravintolassa, missä tilataan soittamalla puhelimeen. Käytiin siellä pari viikkoa sitten Millan ja sen kavereiden kanssa. Mua naurattaa edelleen, että tossa ravintolassa ei oo tarjoilijoita, vaan ensin tilataan soittamalla keittiöön ja sitten haetaan itse ruuat tiskiltä haha. Söin tuolla muuten ekaa kertaa Jenkkilässä ollessani hampparin!


Iltapäivällä se poika, jonka ihanasta tavasta kysyä puhelinnumeroani kerroin pari viikkoa sitten, yllätti mut täysin. Yhtäkkiä lepäillessäni sängyllä, sain puhelun pelkästä numerosta. Puoliunessa vastailin puhelimeen ensin suomeksi ja sitten sönkötin englanniksi jotain "who are you?". Jens soitti mulle ja sanoi, että haluaa hengailla. Oli meillä ollut siitä puhetta aiemminkin, mutta se ilmoitti perjantaina, ettei voi olla viikonloppuna, kun sen vanhemmat käskee sen tehdä läksyjä (jepjep, täällä jotkut vanhemmat oikeesti tekee tota..). No, ajattelin sitten puhelun jälkeen, että hengaillaan vasta illalla, kuten täällä on yleensä tapana. Jens sitten laitto viestin, että tulevat pian hakemaan mut. Edelleen ajattelin, että "soon" tarkoittaa jotain paria tuntia, kuten usein monet tuppaa tekemään. Aloin siinä skypetellä rauhassa mun kavereiden kanssa, kun yhtäkkiä mun sisko Annika huutaa, että joku odottaa mua ovella. Paniikissa pakkeloin vähän naamaa ja vetäisin jonkun paidan päälle, kiirehdin ovelle ja Jenshän siellä odotti mua. Palasin vielä huoneeseen lopettamaan skypepuhelun ja nappasin laukun mukaani. Kyllä oli hehkeä fiilis siinä, mieltä lämmitti kuitenkin, kun Jens sanoi "you look pretty today, like always".

Autoon tullessa mulle selvisi, että ollaan menossa tuplatreffeille Jensin yhden kaverin ja sen deitin kanssa. Ekaksi mentiin rullaluistelemaan ja se olikin ihan kivaa, vaikka Jens, "kovisjenkkifutari", ei osannutkaan rullaluistella yhtään XD Ja myö vielä sovittiin, että mennään joskus luistelemaan ihan jäälle, haha!
Rullaluistelun jälkeen mentiin ostamaan liput leffaan ja sitten odottelemaan leffan alkua frozen joghurtin pariin. Jos joku on täällä hyvää niin frozen joghurt! Greek joghurt + mansikat = taivaallista!!
Leffan nimeä en nyt hyvällä tahdollakaan muista, mutta se oli joku zombileffa. En yleensä tykkää sellaisista, mutta tää oli tosi hyvä. Säikähtelin vaan ihan koko ajan.

Elokuvan jälkeen vietiin Jensin kaverin deitti kotiin, kun sen kotiintuloaika tuli. Sitten mentiin poikien kanssa Mäkkäriin ja uskokaa tai älkää, se oli mun eka kerta Mäkkärissä Jenkeissä ollessa! Eiku kävinhän mie ostamassa yhdelle toiselle vaihtarille New Yorkissa Mäkissä pirtelön, että se pääs vessaan XD

Myöhään illalla mentiin vielä hillumaan johonkin puistoon ja mulla oli niin kivaa! Tykkäsin hengata Jensin ja sen kaverin kanssa, ne on hyviä tyyppejä. Lopuksi ne toi mut himaan ja Jens saattoi herrasmiesmäisesti ovelle. Jenkkipojut tosiaankin on kohteliaisuudessa a way more better kuin suomalaiset äijät. Tosiaan treffeillähän on ihan itsestäänselvyys, että poika maksaa kaiken ja oven avaaminen tytölle on välttämättömyys. Okei, tosta ekasta kohdasta en hirveesti pidä, kun haluisin kuitenkin maksaa omat menoni ITSE. Maassa kuitenkin maan tavalla, eikö ;)

Sunnuntaina mun piti mennä mun siskon Annikan kanssa aamulla aikaisin hierontaan, mutta koska olin nukahtanut yöllä vahingossa (lattialle, skypettäessä kaverin kanssa...... en tiiä kuinka toi voi olla mahdollistaXD), en ollut laittanut herätystä soimaan, eikä Annikakaan ollut saanut mua hereille, niin en nyt sitten tällä kertaan päässyt hierottavaksi. Heräsin sitten pitkästä aikaa myöhään, vasta puolilta päivin! Sovittiin kuitenkin, että mennään joku toinen kerta hierontaan.
Iltapäivällä meille tuli paljon sukulaisia, pääosin mumin puolelta, mutta myös host dadin äiti eli grandma oli paikalla. Tapasin lisää serkkuja ja heidän kumppaneitaan. Syötiin tortilloja, juteltiin (okei mie istuin tuppisuuna ja vastailin vaan jos joku kysyi jotain) ja dinnerin jälkeen mentiin pelaamaan kirkolle korista. Aluksi emmin osallistumista peliin, mutta onneksi menin. Se oli ihan huippukivaa, enkä ollut edes huono haha. Pelailun jälkeen syötiin jälkkäriksi persikkapiirakkaa ja jätskiä. Vieraat lähtivät joskus yhdeksän maissa ja sitten myö lähdettiin Annikan kanssa viemään grandmaa kotiin. Musta on tosi ihanaa täällä, kun aina hyvästellessä halataan kaikkia ja sanotaan "I love you". Ois kiva, jos Suomessakin näytettäisiin, että välitetään myös halauksin ja sanoin. Grandma on niin ihana mummeli, aina se haluaa opettaa mullekin kiinaa ja nyt osaankin kiinaksi, "rakastan sinua", "rakastan sinua vielä enemmän" ja "minäkin rakastan sinua".

Mun koulussa alkoi tänään Homecoming-viikko, mutta siitä lisää sitten loppuviikosta tai ensiviikolla. Koulu menee edelleen hyvin ja muutenkin asiat sujuvat päivä päivältä paremmin :) Kaikissa aineissa mulla on vähintään B, paitsi Astronomiassa C+. Cecistä ja musta tullut ystäviä ja voi että oon ilonen, että tapasin tän tytön! Toinen suomivaihtari näillä hoodeilla eli Milla on myös niin huipputyyppi ja sille mie taidan aina ensimmäisenä nillittää typerät jutut ja toisaalta kertoa, kun kaikki pienimmätkin ilonaiheet. Ranskavaihtari Maylis on myös niin ihana tyttö!! Vaikka Ranska ja Suomi saattaa olla tosi erilaisia maita, kyllä huomataan koko ajan kuinka samalla lailla ajatellaan asioista. Eurooppalaisuus yhdistää :D
Yks päivä eräs tyttö meijän koulusta alkoi yhtäkkiä tekstaamaan mulle ja yllätyinkin, kun tää tyttö oikeasti alkoi kysellä mun elämästä ja ehdotti, että hengaltaisiinkin. Näinkin pienet jutut saa mut hymyilemään idiootin näköisenä monta päivää. Mulla alkaa myös olemaan täällä rutiinit ja tiedän jo suunnilleen miten asiat rullaavat. Koulussa en kulje enää haahuillen suu auki ja ihmetellen, mitä ympärillä tapahtuu. Tiedän, millaiset käytännöt koulussa on ja tunnen opettajat suht hyvin. Tiedän millä tunnilla voi tekstata, ketä opettajaa kutsua etunimellä, mihin kokeisiin tulee opiskella ja kenen kanssa hengata milläkin tunnilla. Esimerkiksi US Governmentin tunnit höpötän vaan takana istuvan tytön kanssa, saksassa hierotaan toistemme selkiä yhden pojan kanssa, tanssissa hengaan Christyn, Kadrijan ja Madin kanssa, Adults Rolesissa opettaja kirjoittaa mulle aina tsemppaavia viestejä, Language Artsissa Luke kysyy multa joka kerta Angry Birds-purkkaa ja Astronomiassa kopioin aina sen muistiinpanot, kun en itse jaksa tehdä omia. Joskus tulee tietenkin vähän takapakkia ja surkeampia fiiliksiä, mutta yleensä niihin auttaa ihanat ihmiset mun ympärillä tai vähintään päikkärit. Oon aika ylpeä itsestäni, että oon saanut luotua tänne elämän. Se on hieno tunne, kun ekaa kertaa elämässä on pärjännyt yksin.

ranskalainen Maylis 
Ihana Milla!

IMG_20130926_094558

Tässä vielä pieni loppukevennys superpitkän postauksen päätteeksi. Tosiaan hain yks päivä mun PowerSchoolin (vähän kuin Wilma tai Koulunet Suomessa, mistä näkee arvosanat (oh gosh, meinasin kirjottaa gradet....) ja poissaolot) tunnukset ja kerroin sitten kirjaston tyypille olevani vaihto-oppilas SUOMESTA.. Sain ohjeet espanjaksi.



22 kommenttia:

Emmi kirjoitti...

Laita siitä pojasta ja susta joku kuva :>

Anonyymi kirjoitti...

It's truly a nice and useful piece of info.
I'm happy that you shared this helpful info with us. Please keep us
up to date like this. Thank you for sharing.

Review my web page - Skinceuticals Phloretin CF

Anonyymi kirjoitti...

Haluisin vaihtoon, mut pelkäät et kun kaikki kyselee multa jotain, sit en ymmärrä ja oon vaan hiljaa, niin ne suuttuu mulle tai jään yksin :(

Anonyymi kirjoitti...

Jep!!!!

Anonyymi kirjoitti...

HEI!! leikkaa sun hiukset tasapituiseksi polkkatukaksi tohon olkapäihin asti! Kävis ihan älyttömän hyvin sulle:)!! Varsinkin kun nuo latvat näyttää niin kuiville, olis ihan älyttömän kivat ! pliis mieti edes :)

Anonyymi kirjoitti...

minuu ärskää ku en voi käyttää tot keltast toppii ku tääl on syksy...! :D ja voi mussu oot niin nätti<3 t.tiiät kyl kuka

Anonyymi kirjoitti...

Kannattaako USAan mennä puoleksi vuodeksi vaihtoon? Ehtiikö siinä ajassa kokea uutta ja tutustua uusiin tapoihin tai englannin kieleen? :)

Annika kirjoitti...

Emmi: Haha, no ei mulla tolta reissulta oo mut voin yrittää saada sellasen otetuks seuraavan kerran kun hengataan :p

1. Anonyymi: Älä tollasta pelkää! Ei kukaan sellasesta suutu :) Ja olin mieki aluksi melko hiljanen ja ehkä välillä vieläkin mutta se on ymmärrettävää. Lähde ehdottomasti vaihtoon jos vaan intoa löytyy!;)

3. Anonyymi: Mitä jep?:D

4. Anonyymi: Haha, ehkä kohta puoliin pitäs vähän leikata hiuksia, kun täällä Utahin kuivassa vuoristoilmassa ihon lisäksi kuivuu hiuksetkin :D

5. Anonyymi/Minun rakas Liinuuuu<3: Haha nii täälki on syksy mut käytän silti!;D Kiitos minun ihana nätti mussukka<3

6. Anonyymi: Kai sitä voi lähteä, mutta itse en suosittelisi. Mie en oo vieläkään TÄYSIN sopeutunut tänne ja monet entiset vaihtarit sanookin, että vasta puolen välin kohdalla alkaa oikeasti kaikki vaikeudet väistymään ja siitä alkaa kivoin jakso. Tuntuisi tyhmältä lähteä pois just kun on päässyt elämään kiinni täällä. Sinuna lähtisin vuodeksi!:) Sekin on loppujen lopuksi tosi lyhyt aika. Itseasias jos vaan kaheks vuodeks vois lähteä ni oisin ehottomast lähtenyt hah ;D

Emma kirjoitti...

oii sulla on ihana tyyli kirjoittaa!:)

emma-makemyday.blogspot.fi

Anonyymi kirjoitti...

Nätti ja söpö olet, mutta hiuksille minäkin jotain tekisin. En ehkä blondais enää, vaan laittaisin jotakin toffeen väristä raitaa.. tai jotakin.

Annika kirjoitti...

Emma: Kiitos kiitos!!:):)

Anonyymi: Kiitti, mutta en blondaa mun hiuksia :p Tää on mun oma väri! Aurinko tosin ehkä vaalentanut entisestään. Värjäilyyn en jaksa alkaa millään väreillä :)

Anonyymi kirjoitti...

Sulla on aivan mahtava blogi ! Ite oon lähössä (vasta D:) kahden vuoden päästä USA:an vaihtoon, ja kaikki on vielä ihan auki :D
Mulla olis tosi paljon kysymyksiä kysyttävänä, kuten:
1. Pystyykö hakee jo kahta vuotta aiemmin näihin järjestöihin, (kun en malttaisi odottaa) ?
2. Onko Explorius täyttänyt kaikki toiveesi ?
3. Miten kaikkiin kohteliaisuuksiin, tervehdyksiin ja yleiseen small talkiin on luonnollista vastata ? :D

+ Sinun vaihtovuotesi näyttää jotakuinkin täydelliseltä! :) Toivottavasti minulle sattuu yhtä hyvä tuuri sitten tulevaisuudessa host-perheen kanssa!

Anonyymi kirjoitti...

Voi että ku sulla on sielä ihanaa, oon ihan kateellinen! :)

Annika kirjoitti...

1. Anonyymi: Ihana kuulla, että pidät mun blogista!:):) Multa saa aina kysellä ja yritän vastata parhaani mukaan :p
1. Tähän en osaa vastata, voithan aina ottaa yhteyttä järjestöihin. Luulisin kuitenkin että vasta 1-1,5 vuotta aiemmin voi hakea, en ole satavarma kuitenkaan :) Mie hain viime vuoden syyskuussa.
2. On!! Explorius on kaikella tapaa ihan huippujärjestö. Aina saa apua ja tukea, hinta on kohtuullinen kaupalliseksi järjestöksi ja kaikenlisäksi sillä on kaikenlaista extraa, kuten noi campit vuoden aluksi ja lopuksi! Suosittelen exploriusta ehdottomasti :)
3. Hmm, no noitq kohteliaisuuksiahan on monenlaisia :D esim. jos joku sanoo mulle "U look so cute today", vastaan yleensä jotain "oh, thanks! U too!". Sit johonkin "I love your hair" vastaan yleensä vaan jotain että thank you, I think you look so beautiful today yms.. Yleensä kun vastaa vaan kiittäen ja mahdollisesti kehuen toista ja hymyilee leveästi, on se aika hyvä tapa :p Tietysti jos joku kehuu vaan jotain paitaa tai kenkiä, en vastaa että joo mäkin tykkään sun paidasta :D Small Talk täällä menee yleensä aika lailla "how is it going?" tai "whatsup?" kysymällä. Vastaukseksi riittää yleensä "good" tms, riippuu niin tilanteesta. Jos jonkun kanssa joutuu pidemmän aikaa oleilemaan esim. lounaalla, silloin kannattaa kysellä toisen päivästä, perheestä, lempijutuista, jutella säästä yms.. Mitä ikinä keksiikään! Jos taas näkee jonkun nopeasti, esim kauppaan tullessa, voi kysyä vaan peruskuulumisia :) Kyllä tälläsiin tottuu!:p
Hah, no onhan mulla täällä kivaa ja vaihtovuosi on ihan mahtava kokemus, mutta täydellisyyttä tää ei ole :D Tai täydellisyyttä on ne hyvät hetket, kun kaikki tuntuu niin hemmetin euforiselta ja mahtavalta, mutta sitten taas ne huonot hetket tuntuu pahemmalta kuin ikinä.. Vaihtarin tunteet menee aikalailla samalla lailla kuin vuoristorata :D Mutta joo tossa oot oikeassa, että hyvän host perheen oon saanut! Toivottavasti sulla käy yhtä hyvä tuuri sitten joskus!

2. Anonyymi: Joo, on mulla täällä ihanaakin, mutta helppoa ei ole :D Fiilikset vaihtelee tosi paljon ja voin kertoa, että silloin kun suru tulee puseroon, se tuntuu satakertaa pahemmalta kuin Suomessa ollessa ikinä! Kyllä tää on kaikesa ihanuudessaan ja kauheudessaa aika kasvattava kokemus. Mutta ikinä en oo katunut lähtemistä :)

Anonyymi kirjoitti...

Sama anonyymi täällä taas kyselee :D (kiitos kovasti edellisistä vastauksista!)
1. Voiko Exploriuksella toivoa millaiseen perheeseen päätyy ? (Esim. itse haluaisin kovasti ikäisiäni lapsia (yksikin riittää :D) perheeseen + samalla taajuudella olevat vanhemmat.)
2. Kuinka helposti perheen vaihto sujuu jos siihen olisi tarvetta ?
3. Mitä vinkkkejä antaisit tulevalle vaihtarille ? :)

Anonyymi kirjoitti...

Ja minne luokalle minut pistettäisiin, jos ensimmäisen lukiovuoden jälkeen lähtisin vaihtariksi? Junior, sophomore vai kenties senior? Entä minkälainen oli englannin kielesi ennen matkalle lähtöä ja millainen se on nyt ? :)

Annika kirjoitti...

1. Anonyymi: Eipä mitään!:)
1. Ainahan voi toivoa, en vain tiä kuinka paljon toivomiset auttaa. Mie kirjoitin suoraan host perheelle osoitettuun kirjeeseen, että olisi kiva, jos mulla olisi host sisaruksia ja että oon tosi kaupunkilainen, eli maalle sopeutuminen voisi olla vaikeampaa. Monet sanoi, ettei noin kannattaisi tehdä, se kun voi rajata isäntäperhemahdollisuuksia. Mulle kävi kuitenkin hyvin ja mun perheessä on mun ikäisiä ja vähän vanhempia lapsia ja asutaan kaupungissa :) Sen vaan sanon, että jos jotain tälläisiä toiveita pistää kirjeeseen, ne pitää oikeasti muotoilla tosi kohteliaiksi ja hienovaraisiksi!

2. Jaa-a, en osaa vastata siihen, kun ei oo itsellä tälläistä tilannetta. En usko, että explorius voi hirveästi vaikuttaa, kun pitkältä tälläset asiat on kiinni vastaanottavasta järjestöstä :) Mun kohdalla esim. Aspectista. Sekin, että millainen aluevalvoja osuu kohdalle ja millaiset järjestön ihmiset pitää susta huolta, vaikuttaa. Mun AV sanoi mulle ja parille muulle sen vaihtarille, että perheenvaihtoon pitää olla joku oikeasti paha syy, esim. jos hostit on lyönyt sua tms, et saa ruokaa tai joudut elämään todella likaisessa tai muutoin epäsopivassa ympäristössä. Kemioiden kohtaamattomuus yritetään kuulemma selvittää muutoin kuin ensisijaisesti perhettä vaihtamalla. Perheitä on kuitenkin vaikea löytää, esim tälläkin hetkellä monet vaihtarit elää tervetuloperheissä, kun oikeita ei oo löydetty. Eli perheenvaihtamiseen pitää olla painavat syyt. En osaa tän paremmin sanoa, mulla kun ei oo mitään ongelmia perheen kanssa niin ei ole tullut mietittyä perheenvaihtoa :p

3. No perus, että pitää mielen avoimena uusille asioille ja luottaa itseensä :) Sit sellasia, mitä mull ei tullut mieleen, niin kannattaa oikeasti yrittää valmistautua mua paremmin alkuvaikeuksiin ja yrittää edes ymmärtää se, että näin iso muutos ei ole mikään helppo juttu. Vaikka itse ja muut ajattelisivat, että "sullahan pitäisi nyt olla kivaa siellä ja oot päässyt toteuttaa sun unelmaas", negatiiviset fiilikset on täysin oikeutettuja. Itkeä saa ja pitää, jos siltä tuntuu. Muutto maailman toiselle puolelle ilman läheisiä ja vielä tuntemattomien keskuuteen puhumaan vierasta kieltä ei ole mikään helppo nakki. Muiden on vaikea ymmärtää vaihtarin tilannetta, mutta voin kertoa että on tässä kriiseilty niin oman indentiteetin kuin kaiken muunkin osalta. Vaikeuksienkin keskellä pitää vaan luottaa parempaan huomiseen :) Kyllä mulla täällä kivaa on ja en ikinä oo katunut lähtöä, älä siis ymmärrä väärin, mutta se miten vaikeaa tää joskus on, tuli mulle suurena yllätyksenä. Hyvä neuvo olisi, että toivo parasta ja varaudu pahimpaan ;)

2. Anonyymi: Täällä nää systeemit menee vähän eri lailla kuin meillä Suomessa. Mie lähdin myös lukion ekan jälkeen ja oon senior. Nyt senioreina ovat -95 loppuvuodesta ja -96 alkuvuodesta syntyneet. Eli jos olet syntynyt alkuvuodesta (17v) ja lähdet lukion ekan jälkeen, oot luultavasti senior. Jos taas oot syntynyt loppuvuodesta (17v tai täyttämässä) oot todennäköisesti junior. Raja siis menee kesäkuussa, eli mie kun oon syntynyt toukokuussa, oon just ja just senior. Monesti toki vaihtarit laitetaan suoraan senioreiksi :) Ainakin sitä voi kysyä!
Englannin kieleni oli sellaista ihan perusenglantia, että osasin kyllä kommunikoida ja ymmärsin melkein alusta asti kaiken (jos ei alkushokkia lasketa haha). Nyt huomaan sen kuitenkin parantuneen huomattavasti! Käytän paljon parempia sanavalintoja, aksenttinikaan ei ole enää NIIN töksähtelevä ja koko ajan puhun sujuvammin. Oon oppinut jo nyt hirveästi sanoja. Kyllä se tässä kehittyy ihan hirveästi vielä, kun jo nyt oon huomannut kehitystä :)

Anonyymi kirjoitti...

-Kuinka hyvin järjestöt toteuttavat toiveet? Esim harrastukset?
Voiko käydä niin, ettei voikkaan harrastaa sinä vaihto-vuotena harrastamaansa lajia?
-Jos on kasvissyöjä, niin onko hankalaa päästä johonkin perheeseen? :)

Annika kirjoitti...

No toiveet ovat vain toiveita, eikä niiden toteutumisesta oo takuita :/ Mun kohdalla toiveet toteutuivat. Harrastaahan täällä Jenkkilässä pystyy vaikka ja mitä. Se, että pääseekö harrastamaan sitä omaa lajiaan, on pitkälti kiinni siitä, millainen harrastuksesi on. Jos se on joku perus palloilulaji, tanssia, intstrumenttien soittoa yms, en nää mitään syytä miksei voisi harrastaa :) Toki esim. jääkiekkoa voisi olla melko mahdotonta harrastaa vaikka täällä Utahissa kun moni ei edes tiedä mitä se on XD
Kasvisyöjän voi olla haastavampaa saada perhettä, muttei tietenkään mahdotonta. Kaikki tollaset "rajoitteet" koskien myös ruoka-aine- tai eläinallergioita vaikeuttavat perheen saamista jonkun verran. Esim. mun host perhe sano, että kasvisyöjää tai muuten erityistä ruokavaliota omaavaa he eivät olisi ottaneet perheeseen. Mutta kyllä kasvissyöjiäkin vaihdossa on ollut!:) En sitten tiedä pitääkö itse ostaa jotain ruokia tai jotain?

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa, että sä uskallat kertoa siitä "ei niin kivasta" tunnemylläkästäkin. Ikinä ole tollasta ees tullu ajatelleeks, vaikka vaihtoon haluankin.

Anonyymi kirjoitti...

Onks tol millalla blogia? Millon päästää kattelemaa ku CeCe puhuu suomea? :)

Annika kirjoitti...

1. Anonyymi: Monet itseni mukaan lukien ei osaa ajatella niitä vähemmän kivoja ajatuksia ennen vaihtoa kun mielessä siintää vain ajatus huipusta vaihtovuodesta. Samaan aikaan tää on mahtava kokemus, mutta sitäkin rankempi ja opettaa varmasti paljon :)

2. Anonyymi: On Millalla blogi! En jaksa nyt puhelimella etsiä osoitetta, mutta googlaat jotain Utah Year Milla tms ni pitäis löytyä!:) En osaa vielä ihan tarkkaan sanoa milloin päästään Cecin kanssa tekemään se video ja sitten pitäisi editoida sun muuta, että vähän pitää vielä odotella, mutta as soon as possible ;D